Leikki löytyy innostuksesta
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Milloin viimeksi maltoit istua mättäällä niin kauan, että takamuksesi värjäytyi vihreäksi? Milloin ja mistä innostuit niin kovasti, että unohdit kokonaan ajankulun? Läsnäolo ja avoin ihmettely ovat avaimia leikin maailmaan, jossa ei tarvitse eikä tee mieli vilkuilla kelloa.

Pienten lasten ajatteluun perehtynyt professori Alison Gopnik on kuvannut osuvasti ihmisen kehitystä käänteisenä metamorfoosina. Lapset ovat kuin perhosia, jotka tutkivat puutarhaa lennellen vapaasti sinne tänne. Aikuiset taas ovat kuin toukkia, jotka kulkevat määrätietoisesti eteenpäin suoraa polkua pitkin. Aikuiset näyttävät päämäärätietoisessa etenemisessään hitailta lapsen oppimiskykyyn ja mielikuvitukseen verrattuna.

Leikkiä laajasti tutkinut Stuart Brown on todennut, että lapsuus onkin se aika, jolloin leikki syntyy kuin luonnostaan. Brownin mukaan kuitenkin myös aikuiset hyötyvät leikistä ja tarvitsevat sitä. Leikki on yksinkertaisimmillaan ja kaikessa kauneudessaan toimintaa, joka tuottaa iloa. Se on luovan ajattelun ja oppimisen ydin.

Minulta on monesti kysytty: mitä, jos lasteni leikkimaailma ei innosta? Mikä rooli aikuisena lasten leikissä pitää ottaa? Tai onko siihen lasten leikkiin ihan oikeasti mentävä mukaan? Kysymykset kertovat paljon siitä, miten leikki usein nähdään – eristettynä automatolle tai keppihevostalliin. Tai jopa häiritsevänä sotkuna, joka ei meinaa pysyä lastenhuoneessa. Leikin ei tarvitse olla piilossa metrinkorkeassa majassa, jonne aikuinen mahtuu vain epämukavasti sykkyräkippuraan ähisemään. Yhteisen leikin ja innostuksen löytäminen on mahdollista ja palkitsevaa.

Aikuinen voi oppia pieniltä lapsilta ja heidän tavastaan olla vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Lapset ovat luontaisesti uteliaita, he elävät maailmassa täynnä yllätyksiä. Aikuisen tärkeimpiä tehtäviä on turvata lapsille tuo huolettoman tutkimisen ja vapaan leikin aika.

Leikki on ennen kaikkea mahdollisuuksien näkemistä. Leikin avulla voit muuttaa maailmaa, tai ainakin omasi. Nivelet kannattaa öljytä, aistit avata ja seurata pienen lapsen innostusta, vaikka sinne metrinkorkeaan majaan. Kuuntele myös oman sisäisen lapsesi ääntä. Mitä, jos tänään poikkeaisitkin polulta?

Kaisa Happonen, lastenkirjailija ja tuottaja (Yle Lapset)

Julkaistu: 24.8.2015